Rakennesuunnittelija, joudutko työssäsi usein reagoimaan nopeasti muutoksiin ja yllätyksiin? Oletko koskaan tehnyt päällekkäistä tai jopa turhaa työtä? Jos olet, et ole yksin.
Rakennesuunnittelun työtaakkaa voi keventää jakamalla tietomalleja jo laskentavaiheessa, ennen kuin ne jatkojalostetaan laskentatulosteiksi. Silloin varmistatte rakenteiden suunnittelulle niiden ansaitseman ajan. Kun vielä vaalitte parempaa tiedonkulkua yhteistyökumppanien välillä, voitte laatia hiotumpia ja laadukkaampia suunnitelmia.
Rakennushankkeet ovat pahimmillaan hyvinkin kaoottisia. Rakennesuunnittelulle varatussa ajassa suunnitellaan tavallisesti rakennuksen kantavat rakenteet – detaljeihin suunnittelu laajenee arkkitehtisuunnittelun edetessä. Yksityiskohdat saattavat elää, kun urakoitsijoita valitaan.
Muutossuunnitelmia tehdään siinä vaiheessa, kun rakentaminen on jo aloitettu ja huomataan yhteensovituksessa puutteita. Työmaalla yllätyksiä voi ilmetä milloin vain, ja muutoksiin on reagoitava jopa muutaman tunnin sisällä. Rakennesuunnitelmaa voi joutua päivittämään useita kertoja, kun kentällä ilmenee uusia tietoja käytetyistä ratkaisuista.
On luonnollista, että suunnitelmat täydentyvät hankkeen edetessä. Todellisia ongelmia syntyy, kun
Sen paremmin suunnittelu kuin rakentaminenkaan ei silloin voi edetä täysin tarkoitetulla tavalla, mistä seuraa tietenkin kustannuksia.
Otetaan esimerkki kohteesta, jossa on paljon tekniikkaa sisältäviä tiloja. Jokainen eri alan tekninen urakoitsija tekee suunnitelmilla, jotka ovat sovitettu arkkitehtisuunnitelmiin sovitettujen, omien suunnitelmien pohjalta.
Mitä jos heillä ei ole tietoa muiden urakoitsijoiden tekemistä, tulevista rakenteista? Kun teknisiä suunnitelmia ei ole tehty rakennesuunnitelmien pohjalta, haetaan ripustuksille ahtaissa paikoissa omaperäisiä rakenteita asentajan parhaaksi näkemällä tavalla.
Se saattaa johtaa muutoksiin, jotka vaikuttavat kaikkiin muihinkin suunnitelmiin. Lopputulos voi olla kunnossapidon kannalta hämmentävä tilkkutäkki, jossa esimerkiksi alakatto on kaukana siitä, mitä suunniteltiin . Pahimmillaan ongelmista seuraa toistuvia yhteydenottoja, äkäisiä puheluita ja käyntejä suunnittelijoille. Vaikka hankkeen loppuvaiheessa työn pitäisi helpottaa, mutta jos suunnittelussa ja toteutuksessa on ollut kuvattuja ongelmia, viimeistelyvaiheeseen syntyykin valtava resurssipaine. Valmistumisen jälkeen seuraa äkkipudotus.
Kuka pysyy tässä vaiheessa perillä kaikista muutoksista ja tuntee kokonaisuuden? Kenen vastuulla on päivittää suunnitelmat, niin arkkitehtien kuin rakennesuunnittelijoidenkin?
Kuinka siis vähentää kiirettä ja päällekkäisen työn tekemistä? Parantamalla tiedonkulkua ja keskusteluyhteyttä. Paras tapa siihen on hyödyntää tietomallinnuksen mahdollisuuksia laajemmin.
Todennäköisesti BIM on jo teille tuttua. Kannattaa kuitenkin pohtia, olisiko hyödyntämätöntä potentiaalia vielä. Käytetäänkö esimerkiksi tietomallinnusta rakennesuunnittelussa lähinnä visuaaliseen mallintamiseen? Vai käytetäänkö tietomallia myös muiden ulottuvuuksien kuten esimerkiksi aikataulujen hallintaan?
Huolehdi siitä, että rakennesuunnittelun lisäksi arkkitehti ja urakoitsijat käyttävät mahdollisimman pitkälle samaa yhdistelmämallia, jotta ajantasainen tieto olisi aina yhdessä ja samassa paikassa.
Vaikka digitaaliset ratkaisut vievät oikein käytettynä pitkälle, muutos lähtee ihmisistä. Rakennesuunnitteluvaiheen kaoottisuutta vähentää, jos istutte rakennuttajan, arkkitehtien ja pääsuunnittelijan kanssa saman pöydän ääreen (kuvaannollisesti tai kirjaimellisesti) ja käytte läpi perustiedot. Mitä ollaan tekemässä? Mitkä asiat on jo sovittu, mitkä vielä avoimia? Milloin muuttujat selviävät? Varmista, kuuluuko sinun tehtäviisi rakennesuunnittelijana suunnitella aivan kaikki rakenteet, vai tekeekö jokin urakoitsijoista tai toimittajista omia suunnitelmia.
Tarvittaessa uskalla myös vaatia rakennesuunnitelmille niiden vaatima aika ja arvostus. Selitä, mitä seurauksia on sillä, jos rakennesuunnittelua tehdään yhä, kun aliurakoitsija jo pystyttää rakenteita kentällä. Virheitä syntyy enemmän, kun työtä tehdään kiireellä. Miksi lisäkulujen täytyisi kuulua rakennusprojekteihin, kun ne vois myös välttää?
Lue myös: Digitaalinen suunnittelu rakentamisessa – tietomallinnuksen mahdollisuudet
Aikaa kuluu muutoksiin reagoiminen sekä päällekkäiseen työhön. Kun kaikki hankkeen osapuolet hyödyntävät mahdollisimman laajasti samaa tietomallia ja ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Näin rakennusta voidaan tehdä yhä enemmän suunnitelmien pohjalta, ei kentällä improvisoiden.
Työtaakkasi kevenee, kun toimittajaksi valitaan ne, jotka hallitsevat tietomallinnuksen parhaat käytännöt ja osaavat määritellä, mitä rakenteita he suunnittelevat. Metallisten julkisivujen asiantuntija Aluprolla on vuosikymmenien kokemus haastavista rakennushankkeista. Olemme paitsi julkisivupintojen valmistaja, myös suunnittelija ja asentaja. Kun rakennuksessa tarvitaan vaativia arkkitehtonisia julkisivuja, tuomme paitsi juuri tarpeeseen sopivat tuoteratkaisut, myös huolehdimme taustarakenteiden rakennesuunnittelusta yhdessä kanssasi.
Kiinnostuitko? Lue lisää metallijulkisivuista täällä tai ota meihin suoraan yhteyttä – silloinkin, kun hankkeenne on vasta suunnitteilla!