Kuinka monipuolisesti käytätte rakennusten tietomalleja? Rakennusala on digitalisoitunut, mutta hitaasti. Monissa rakennushankkeissa budjetit ylittyvät ja aikatauluissa ei pysytä, koska tieto ei kulje eri urakoitsijoiden välillä ja yksityiskohtia joudutaan suunnittelemaan ja toteuttamaan kentällä improvisoiden. Rakennusliikkeet voivat saada strategista etua, jos he ratkaisevat nämä haasteet tietomallinnuksen ja digitaalisen suunnittelun keinoin. Miksi yhteisesti jaettu ja käytetty BIM on tulevaisuuden suunta? Mistä löytyy tietomallien hyödyntämisen heikoimmat lenkit?
Isoissa rakennushankkeissa työskentelee tyypillisesti useita eri suunnittelijoita, toimittajia ja urakoitsijoita. Kukin heistä tuo oman osuutensa rakennuksen suunnitelmiin ja aikatauluihin.
BIM helpottaa erityisesti rakennusliikkeen työtä antamalla yhden välineen, jolla hallita kokonaisuutta. Tietomallin avulla kaikille osapuolille voidaan jakaa ajantasainen tieto rakennushankkeen etenemästä.
Olennaista on, että tietomalli päivittyy sitä mukaan kuin rakennus etenee. Ei siis riitä, että esimerkiksi arkkitehti tai pääsuunnittelija käyttävät tietomallia, jos aliurakoitsijat suunnittelevat kaksiulotteisesti ja joutuvat tekemään suunnitelmiin muutoksia kentällä ilmenevien asioiden vuoksi. Juuri tämä on tällä hetkellä kokemuksemme mukaan isoin puute BIM:n saralla.
Tietomallinnuksen hyödyt rakennushankkeissa
Lue myös: Tietomallinnuksen mahdollisuuksia ei hyödynnetä – ottaako rakentaminen digiloikan?
Mistä tietää, että BIM:n mahdollisuuksia ei ole täysin hyödynnetty? Varmista ensiksi kuntoon nämä perusasiat.
Tiedättekö, missä hankkeissa tietomallinnuksen hyödyntäminen on onnistumisen kannalta tärkeää? Opi tunnistamaan, milloin tietomallilla on strategista etua ja milloin ei. Kaikissa rakennuskohteissa kahdeksaa ulottuvuutta ei tarvita – esimerkiksi monet valmiista elementeistä rakennettavat asuintalot syntyvät hyvin ilmankin. Joskus taas kilpailukykynne voi riippua siitä, että oma BIM-osaamisenne ja verkostonne on digitalisaation aallonharjalla.
Onko teillä emotietomalli, jota kaikki osapuolet käyttävät? Monissa hankkeissa etenkin aliurakoitsijat ovat tietomallinnuksen heikko lenkki. Puutteelliset lähtötiedot ovat haaste niin rakennesuunnittelijoille, toimittajille kuin urakoitsijoille. Jos kaikki heistä löytävät ajantasaisen tiedon emomallista ja voivat päivittää sinne oman osuutensa, ketjussa seuraavan työ helpottuu. Kartoita siis prosessien pullonkaulat BIM:n näkökulmasta!
Onko valmiista kohteesta täydellinen digitaalinen kopio? Toiselta nimeltään digitaalinen kaksonen auttaa niin rakennuttamisen kuin käytön aikaista hallintaa, ja se syntyy samaa tahtia rakennuksen kanssa. Kun rakennus on rakennettu suunnitelmien mukaan mutkia oikomatta ja rakennuksen omistajat voivat luottaa, että sieltä löytyy myöhemmin ratkaisu kaikkiin rakennusratkaisuja koskeviin pulmiin, lopputuloksena on halvempi ja esimerkiksi turvallisempi elinkaari. Digitaalinen kopio on myös hyvä syy jättää kaksiulotteinen suunnittelu paperilla menneisyyteen
Vahvistaako kulttuurinne rakennusalan muutosta ja tiedon jakamista? Vaikka nykyaikaiset digitaaliset työkalut ovatkin tärkeitä, ne ovat vain osa ratkaisua. Tietomallinnuksen isoin pullonkaula on ihmisissä. Haluatteko elää rakennusalan nykyisyyttä ja tulevaisuutta? Näkyykö se jokapäiväisessä toiminnassa? Tarvitsette kulttuurinmuutosta suuntaan, jossa tietoa jaetaan ja myös päivitetään oma-aloitteisesti ja sitoutuneesti – asioita ei tehdä kuten niitä on aina ennenkin tehty, jos ne voi tehdä paremminkin.
Jos sidosryhmäviestintä, lähtötietojen puutteet ja aikataulujen hallinta suuressa kokonaisuudessa aiheuttavat päänvaivaa, BIM:stä voi löytyä apu. Asiantuntijamme ovat koonneet yhteen parhaita käytäntöjä tietomallinnuksen tiellä etenemiseksi ja sen hyötyjen osoittamiseksi. Helpolla testillä saat myös tuntuman siihen, millä mallilla tietomallinnusasiat teillä ovat.
Lataa Alupron opas rakennusliikkeille! Opit esimerkiksi